Asioiden ei välttämättä tarvitse laajentua ollakseen enemmän



Hey you lovely!


Toivoin jotain uuden idean häivähdystä tähän vuoteen, tänne blogiin. Mietiskelin vaihtoehtoja jo ennen vuoden vaihdetta. Uuden näkökulman toivossa jututin jopa tuttua seuraajani. Mitä minuun tulee, se ottaa aina oman aikansa isosti, sillä harvoin seuraan hätäisiä päätöksiä.


Loppujen lopuksi haluan ylläpitää blogissani tietynlaista linjaa ja ennen kaikkea haluan pitää tämän itseni näköisenä. Tämä ei ole sen vähempää kuin kokonaisuus todellisista tarinoista. Tuli mieleeni Eminemin biisi, jonka miellän musiikin maailmoissa taideteokseksi. Eminemin Stan on sellainen mestariteos.


Blogini on se alue, jossa kuljen oman elämäni perfektionistina.

Niin, siis yritin keksiä jotain uutta, mitä voisin jatkossa toteuttaa täällä blogissa enemmän kuin kerran. Onhan ajatus jatkuvasta ihanampi kuin lopullinen Mietin viime aikaista ja sitä, mistä olen tuntenut visuaalisen vetovoimaa. Kun päivät ovat kiireisiä ja yöt unettomia. Mikä on hemmotellut ilmaisun janoani? Toisaalta ruokkinut sitä, ja toisaalta kasvattanut nälkää syödessä.


Perinteinen on todellakin kaunista, mutta nyt taitaa luovuuteni kukkia hiukan vesivärilehtiön ja siveltimen vieressä.

Todettakoon, että ihastun runoihin ja runouteen joka kerta uudestaan. Tarinoista ja muistoista puhumattakaan. Muistot ovat tarinoita elämästä ja elämän kantavaa runoutta on arki. Muistaminen puolestaan on kuin runon loppusointu, tai sitten kasvatusta ekososiaaliseen sivistykseen. Runo soljuu, vaikka kuinka väsyttäisi, sillä arki on joka tapauksessa olemassa. Sieltä täältä on aina löydettävissä yksityiskohtia, jotka eivät koskaan lakkaa olemasta mahdollisuuksia. Tässä tapauksessa kaappaus ei ole rikos.


Kuvat elävät ajatuksissani ja mielikuvitukseni saa elää niissä omaa elämäänsä. Täyttä elämää.

Tuon arjen Instagram stooriin kuin kukan siemen kämmenellä. Olen antanut vettä ja vitamiineja kuten äitini kaikille kukkaruukkujen asukkaille tai kuten isäni kaikille navetan asukkaille... siellä kotona Oikaraisessa. On ilahduttavaa huomata, kuinka kuvien kautta (kaiken muun keskellä) oma arki itsessään näyttäytyy inspiroivana. Se puhuu kieltäni ja se näyttää minulta. Voi siis aika huojentuneena todeta ettei välttämättä tätä enempää tarvitakaan. Henkilökohtaisiin arvoihini kuuluvat oman ympäristöni viehättävät kuvakulmat. Mieluiten ne sijaitsevat ihan lähellä mutta ei ainakaan liian kaukana, sillä se ruokkisi tyytymättömyyttä ja lopultakin hyvin puutteellisia tahtotiloja.


Blogini on minulle hyvin tärkeä, minkä vuoksi koin, että se ansaitsee hiukan enemmän. Pohdintojen kautta päädyin silti aina samaan lopputulokseen: Tämä on oikeastaan aika ehjä kokonaisuus. Sydämessäni tunsin kuitenkin, että jotain on vielä tehtävissä.


Asioiden ei välttämättä tarvitse laajentua ollakseen enemmän. Oma näkökulma on siinä merkittävimmässä roolissa. Kysymys kuuluu: onko minulla työkaluja siihen? Seuraavaksi tärkeintä on osata käyttää niitä.

Niinpä tartuin jo olemassa olevaan ja muotoilin sen uudelleen. Näin minä sen muotoilin: Miksi en toisi journalia blogiini? Sitähän juuri blogini kaipaa! Rehellinen näkemykseni on seuraavanlainen: Puhelinkuvat eivät ole vain puhelinkuvia. Puhelimen kamerassa piilee suuri mahdollisuus niissä arvokkaissa hetkissä, joita tapahtuu omalla polulla.


Tästä eteen päin puhelimella taltioidut kuvapostaukset saavat otsikkoon tunnisteeksi sanan "journal". Toivon, että teidänkin silmissänne tämä pieni uudistus nostaa niitä hiukan paremmin esille. Eikös vain, että journal sanassa on luonnetta? Muokkasin myös aiemmat julkaisut osaksi journalia, sillä tahdon niiden kuuluvan samaan kokonaisuuteen.


Tunnen suunnan löytyneen sen suhteen, miten kuljetan blogiani tässä vuodessa. Niin ikään to do -listalta löytyy jatkoa suosituimpiin postaus sarjoihin: Photoshoot ja Fit elämäntapani. Lähden joka tapauksessa liikkeelle tästä hetkestä. Koulu ja työ kuristavat kevään aikataulujani aika tuntuvasti, mutta pyrin siihen, että saan säännöllisesti muutakin ajateltavaa. Vapauden ja vaihtelun toivossa, niin kuin etelän muuttolinnut.



Nähdään taas pian


0 kommenttia

Aiheeseen liittyvät päivitykset

Katso kaikki