Se tarkoittaa, että hyvin pian avataan joululahjat, joista juuri sain viimeisen paketoitua. Olen innoissani, mutta ehkä hieman myös jännitän. Tämä joulu merkitsee minulle erityisen paljon erityisestä syystä. Se tavallinen kysymys on kyllä mielessäni. Pitääköhän jokainen lahjastaan? Mutta mietin myös muuta.
Miten joulu tuli taas niin pian? Olen odottanut kuin kuuta nousevaa. Avannut luukun jokaiselle päivälle. Sytyttänyt uuden kynttilän, aina kun edellinen on palanut loppuun. Olen toivonut, että päivä olisi vähintään yhtä pitkä kuin on sen yhden kynttilän palava liekki. Olen toivonut oikein kovasti, että minulla olisi kyky venyttää päivää. Tai että voin kuvitella päivän paisteen todelliseksi illan tunneille. Olen säästänyt jotain parasta varten. Enemmän olen kuitenkin kuluttanut. Hyvin perinteisesti: joululahjat, piparkakkutalo ja sen koristeet sekä glögiä. Glögiä ainakin 15 litraa, ja edelleen se saa joulun maun kielelleni paremmin kuin mikään. Siinä elää hetkessä.
Sen taakse heitetyn viime tingan katseen tuntee kuitenkin jo luissaan. Kuinka päiviä on kulunut niin monta, että niistä muodostuu jälleen kokonainen vuosi. Ja sitten vuosi vaihtuu. Minulla on ihana pieni yllätys teille, joka avaa uuden vuoden hienosti. Paljastan sen siis tammikuussa vuonna 2022. Siihen liittyy paketti, josta postasin Instagram stooriin aiemmin. Hauskoja arvauksia olettekin heittäneet paketin sisällöstä, mutta toistaiseksi kukaan ei ole osunut nappiin. Noh, ei siihen enää kauan mene, niin kuulette.
Tähän jouluun on tultu erityistä polkua pitkin. Se on tehnyt rakkaasta perheestäni juuri niin kokonaisen kuin se voi kokonaisena nyt olla, ja sitä asiaa voin ajatella vain lämmöllä. Eilen Shehramin siskon syntymäpäivän vietossa tapasin Maijan, Rovaniemen mummoni. Kuulumisia oli paljon kerrottavaksi ja niiden ohessa Maija lausui minulle juhlavasti kutsun sieniseuraan. Lisäksi hän tarjoutui yrittiopettajakseni ja lupasi opettaa omatekoisen joulutorttutaikinan reseptin. Maija säihkyy ympärilleen niin, että siitä voi oppia paljon... muutakin kuin yrttejä ja leipomista. Tarinat naurattivat niin, että Maijakin tyystin unohti tuoneensa joululahjan minulle ja Shehramille. Niinpä Mama Ji, Shehramin äiti nappasi valkoiseen lahjapaperiin käärityn kukka-asetelman Maijan takaa lipaston päältä ja ojensi sen minulle. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Pinja-Sofia ja Shehram, toivoo Maija.
Huomenna ennen töitäni riennän suklaakauppaan hakemaan joululahjatilaukseni. Toivon mukaan ehditään toivottaa hyvät joulut Maijalle jo aattona, kuten viime vuonnakin.
Vielä kerran toivotan ihanaa ja rauhallista joulun odotusta teillekin, ihanat lukijani.
Kommentare