Hip hei pitkästä aikaa! Osaanko minä enää edes kirjoittaa? Olen elellyt elämääni, enkä mitenkään hiljaisesti, vaikka täällä onkin siltä kuulostanut. Teen nykyään kahta työtä ja todellisuudessa käytän ääntäni enimmäkseen käheäksi asti. Onnellisena siitäkin, voin kertoa, että olen taas saavuttanut unelmia, joiden perään lähdin pienenä. Toimiessani sijaisena kaikissa oppiaineissa, elän jo hetkiä haaveammatissani. Paljon olisi ollut jaettavaa, vaan ei aikaa jakaa. Mutta palaan t

Minä pienenä 1. Olin pienenä "heppahullu/heppahöperö", kuten silloin kutsuttiin hevosrakasta ihmistä. Haaveilin omasta hevosesta...

Kesä, mä ja Tampere kuulutaan yhteen. Mamma mia! (Miten biisin sanat jatkuvat?) #abba50 Ihastuttava ja kesäinen mysteeritarina. Lukupiiri...

Erityiset elämät luo erityisiä ihmisiä. Avatakseen sielunsa, joskus pitää sulkea silmät. Rakkaus on sokea, viha näkee näkyjä. Tammikuu....

Sisältää piilomerkityksiä, kuten aina. Kun on sellainen limited edition aikuinen. Miettimässä seuraavaa siirtoa. No titles, vibes only....

Omistettu kiville mun kengissä. Hiiltyneet 2023. Lasitettu kivitavara. "En tykkää tehdä sotkua" sanoi sotilas, joka ei vetänyt miekkaansa...