top of page

Seitsemän kukkaa keskikesän valossa



Hey you lovely!


Juhannus tulvi sisään lämmöllä avoimesta ikkunasta. Ajatukseni pyörivät letun muotoista ympyrää heti herättyäni. Herätyskelloni ei ollut vielä soinut. – Ehkä juuri siksi letut olivat mielessäni ennen sinua. Minulla oli hyvin aikaa valmistaa eväät juhannuspäivän retkelle. Vasta sitten toivotan aurinkoiset juhannusaamun huomenet.


Tein lettutaikinan. Paistamiseen käytin voin sijaan öljyä, ja tein kaiken muunkin – mitenkäs muutenkaan kuin omalla tavallani. Liesituulettimen kaverina huusi tornipuhallin, joka on niin tyylikäs että moni on luullut kuulevansa siitä musiikkia. Sen sijaan se humisee lempeästi ja tuulettaa alta aikayksikön pienen yksiön. Todellinen hevi soitto kuuluu ikivanhasta Turbo liesituulettimesta, joka huutaa vain kovimmalla tehollaan. Sen kaikki pienimmät vaihteet ovat väsyneet vuosikymmenten aikana, eivätkä laisinkaan toimi enää. Olo on kyllä heti vähemmän yksinäinen, kun Turbo ahmii öljyn käryä huutaen täyttä kurkkua ajatusteni päälle.



Letut onnistuivat hyvin. Öljy teki lettujen pinnat taas samettisen tasaisiksi, lähes pannukakkumaisiksi. Lisäksi kaapeistani löytyi kaikki, mitä ajattelin pakata Eiffel-torneilla kuvioituun kesäkassiini. Kassin sain Pariisin tuliaisina viime keväänä, kun Shehram palasi matkoiltaan.


Nyt olin tismalleen aikataulussa ja siitä kovin tyytyväinen. Olin jopa sinua nopeampi. Alan pikkuhiljaa kasvaa irti siitä "ainaisen veätyttäjän" roolistani.

Aurinkoista huomenta Shehram!



Saavuimme Kittiläntielle hyvissä ajoin. Minä en vielä alussa tiennyt minne me oltiin matkalla, koska se oli yllätys. Mutta hetken kuluttua Shehram paljasti, että kohteenamme on Molkoköngäs. – Tyystin tuntematon nimi ja kohde minulle. Niinpä tein itselleni muistisäännön: Nyt menee sitten periodi, kunnes Molkoköngäs ei enää suussani taitu molkoselkään tai mulkosilmään.



Kaunis tuntematon paikka sopi ihanasti lettukesteihimme. Siellä laakean kosken törmällä oli pöytä, jonka äärestä sai ihastella hulppeaa näköalaa ja kuunnella kiivasta kohinaa. Maisemaan istui myös ihanasti vastarannan metsän takaa pilkistävä maatila. Ei ollut hyttysiä, eikä paarmoja. Sen sijaan oli lettuja, lakkahilloa, itse tehtyä punaherukkahilloa, kermavaahtoa sekä kahvia ja vadelmamehua. Kaikki sopi nyt täydellisen mittapuuhun.

Suopursu ja kanerva. Enää täytyi löytää kuusi kukkaa keskikesän valossa. Juhannustaikoja – voi varmaan tehdä myös omalla tyylillään.

Lähdettiin paluumatkalle, ja Spotify sai soittaa kesäisiä lauluja. Mutta kyllä oli kuuma siinä auton tuulilasin alla. Aurinko nauroi päin naamaa. Paikoitellen ilmastointi oli niin heikko, että ei edes jaksanut keskustella. Sen sijaan muisti kysyä, oliko aurinkorasvaa laitettu.



Maatilan tuoksuinen pihapiiri toivotti tervetulleeksi Oikaraiseen. Kaikki siellä oli jälleen täydessä kukoistuksessaan – mitenkäs muuten kuin äitini tapaan. Kukat kukkivat vuorotellen, jotta koko kesä olisi yhtä loistelias. Minusta on ihan kiva ajatella myös niin, että jokainen kukka tulee nähdyksi aikanaan. Ruusut ovat niitä meidän kotipihan tärkeimpiä ja vanhimpia kesän merkkejä. Niiden runsas näytös alkaa etupihalla aina juhannuksen alla.


Minä olin aikeissani jäädä yöksi Oikaraiseen. Shehram puolestaan oli vasta matkalla. Hänen päämääränsä oli Kalajoella, missä kaveriporukka odotteli kesämökillä. Ennen sitä: Meillä oli hyvin aikaa koota seitsemän kukan kimppu ja kaikki kuulumiset tähän päivään.



Yö saapui vailla valomerkkiä. Istuskelin siellä meidän kivikkoisessa Kemijoen rannassa yhdellä rantakivellä, jonka aikanaan iskäni oli sinne kumonnut. Katselin kun kalat näykkivät vedenpinnalta iltapaloja. Toisinaan ne hyppäsivät taivasta kohti niin, että kuului kunnon molskahdus ja vesi räiskyi antaumuksella. Sorsaperheen lapset harjoittelivat uimaan karin nokassa. Ne sätkivät vettä niin kuin pienet moottoriveneet. Vedenpinta kantoi korviini näppärän polskinnan äänen, joka sai hymyn huulilleni. Yllättävää, mutta hyttyset eivät häirinneet minua siellä. Sain olla kaikessa rauhassa, kuten nuo sorsa-naperot, joiden elosta ei enää meidän navettakissa päättänyt. Mustikka-kissan viimeinen juhannus oli vuonna 2021.



Kiitos, että luit postauksen ♡ Parasta keskikesän aikaa!

Nähdään taas pian, hei vain



Aiheeseen liittyvät päivitykset

bottom of page